Tänä jouluna toivon sinulle kynttilän valoa,

lyhdyn lämpöä, tähtien tuiketta.

Toivon valoa tulevaan, iloa sydämeen,

rauhaa mieleen, levollisuutta ja hyvää oloa.

Rauhaisaa Joulua!

 

 Onnellista Uutta Vuotta 2013!

T: Tupu 

auspai Pipsa & shelam Hermanni & shelam Saimi

Vuonna 2012

Vuosi 2012

Tammikuu: Pipsa ja potkuri :)

Helmikuu: kylmää

Maaliskuu: vanha halli ja hiekka :(

  

Huhtikuu  ja Hermanni 8 v

Huhtikuu: Pipsa ja Saimaa

Toukokuu: äitienpäivä  <3

Kesäkuu: mini formula :)

Juhannus 2012

Heinäkuu: Pipsa 4 v

Elokuu: Hermannille agiserti piirinmestaruuskisoissa :)

 

Piirinmestaruus minien joukkue hopea! (kuva Anne Lind)

Saimi 4.8.2012

Syyskuu: Pipsa ALO 183p 1. KP  :)

Lokakuu: kolmen kopla

Marraskuu: yhteiseloa :)

WUOKS:n  pikkujoulut: piirinmestaruusjoukkue hopea palkinto ( maalaus Tea Valokorpi)

Wuoksen Agility Urheilijat: Maxi I  1. Pipsa

Joulukuu: Pii "oppi" hyppäämään sohvalle

Kiitokset tästä vuodesta erityisesti Pipsan (Shepmate's Awesome) että Hermannin ja Saimin (Amorosan Hermanni & Amorosan Saimi) kasvattajille - ilman teitä elämäni olisi tosi paljon tyhjempää!

Harkat jatkuvat...

Pipsan steriloinnista on nyt kulunut 1,5 kk ja olen aloittanut varovaisesti agitreenit Piin kanssa.
Olemme tehneet hyppytekniikkatreeniä ponnareilla (= halkaistu muoviputki maassa riman tilalla ) ja nyt eilen sitten rimojen kanssa. Siskoni on ollut avustamassa palkkauksessa, joten olen pystynyt paremmin treenaamaan myös paikallaanoloa lähdössä. Tosin Piillä on intoa ylenmäärin ja maltti on  - ?????  :)

Tässä koostetta treeneistämme:

   

Shelttipentu Saimi opettelee sisäsiisteyttä, mutta nämä sateiset ja kuraiset kelit houkuttelevat sitä tekemään tarpeet sisälle lämpimään ja kuivaan tilaan - olisipa kesä!

aamupuuhat

nukutsä???

"tytöt"

yhteiset harrastukset - polttopuut menevät paremppin suihin :)

lelukori

Hermannin lepopaikka

Marraskuu - muistoja

"Marraskuu
kaiken tämän keskellä sua
hiljaa ikävöin.."
Miljoonasade

Kulunut syksy on herättänyt vahvasti viiden vuoden takaiset muistot eloon.Siksi haluan liittää tähän blogiini ensimmäisen aussieni tarinan.
Dancing Skies Shasta syntyi 11.5.2001. Ennen Sastaa minulla oli ollut 3 shelttiä; Sastaa edeltävä sheltti Miki eli lähes 17 vuotiaaksi. Mikin kuoleman jälkeen olin 2 kk ilman koiraa - minulla oli aina ollut koira 12-vuotiaasta lähtien.

Sasta tuli  taloon kesällä 2001; perheessäni oli tuolloin 4 vilkasta poikaa. Sasta oli todella nopea oppimaan - niin hyvät kuin huonotkin asiat. Ensimmäiset "viitteet" Sastan mielen hankaluuksista tuli jo Sastan ollessa puolivuotias. Silloin en vielä käsittänyt, miten vaikeasta ongelmasta loppujen lopuksi oli kysymys. Sasta puri - siis ihan oikeasti puri - 13-vuotiasta poikaani, joka makasi lattialla Sastan luun vieressä. Kaikki meni ensimmäisten alkavien juoksujen piikkiin.

Sasta oli minun ensimmäinen agilitykoira. Näin jälkeenpäin ajateltuna aloitin lajin harrastamisen "vaikeimman" kautta! Sasta oli super, minä en! Kaikki agilityn salat opin kantapään kautta - virheitä tuli tehtyä ihan urakalla. Mutta Sasta vain oli hyper-super nopea ja liikkuvuus täysi 10. Seurakaverini kuvasi vuonna 2003 agilitynseuramme pikkujouluissa Sastaa näin :  
Sasta kaltaiseen koiraa ei moni ole aiemmmin törmännyt, sillä tuollaista fysiikkaa ei monella koiralla ole, aivan uskomaton tapaus. Mutta edelleen tämä vaatii ohjaajalta paljon....

Menestystä agilityssä tuli vasta reilun vuoden kuluttua kilpailemisen aloittamisesta, mutta kun puhdas rata onnistui, olimme ykkösiä! 2005 siirryimme kolmosluokkaan, ensimmäisen 0-voittonsa Sasta teki agiradalla syksyllä 2006 - silloisella supermiinus -tuloksella. Seuraava tuli keväällä 2007 hyppyradalta- taas voitto nopeimmalla ajalla. Se oli Sastan viimeinen virallinen kisa. Sasta viimeinen kisa oli 2007 SM kisoissa IKK:n joukkueessa.

Luultavasti minä en oppinut liikkumaan yhtään  sen paremmin ohjatessani Sastaa, mutta Sasta oppi lukemaan minun ajatukseni. Se tiesi jo pienestäkin vihjeestä mitä seuraavaksi tulee ja siksi agilitykin sujui niin hyvin. Mutta ne ongelmat kotona - Sasta puri, ei kestänyt kosketusta, lapset pelkäsivät jne. Vain minä pärjäsin sen kanssa. Kun erosin 2007, sovin lapsieni kanssa, ettei heidän tarvitse enää pelätä Sastaa. Yritin sijoittaa Sastan, mutta koira ei kestänyt sitä - se muutui aivan kauheaksi, mutta palautui omaksi itsekseen, kun menin hakemaan sen pois. SM kisojen jälkeen 19.6.2007 Sasta nukutettiin......

Sasta

Kotkassa, uran alussa, piirinmestaruuskisoissa.

Pieksämäki

vauhtia

Speed race -kisan 3.

Maxi 3:siin 3/2005

Sastan palkinnot -silloin vielä agissa sai pokaaleja :)

Sasta - elämäni koira

Pimeää ja märkää, märkää ja pimeää - lokakuu

Lokakuu on ollut tosi sateinen, valoisa aika lyhenee ja illat ovat pimeitä. Ja lokakuuhun mahtui tunteita huolesta ja pelosta helpotuksen riemuun.

Pipsa steriloitiin 9.10. Leikkaus meni hyvin, mutta... Pipsan perna oli tullut leikkauksessa näkyviin: perna oli hieman suurentunut ja siinä oli valkoisia pesäkkeitä pistemmäisistä nuppineulanpään kokoisiin. Suurimmasta, noin 1-1 cm kokoisesta pesäkkeestä lähti näyte eteenpäin tutkittavaksi.
Siitä alkoi kaamea viikko, mietin mahdollisuuksia, mutta hoitajana tiesin, että vastaus näytteestä voi olla mitä vain. Pipsan hyvä toipuminen leikkauksesta kuitenkin antoi uskoa, että ehkä syövästä ei ole kysymys tai sitten tauti on hyvin varhaisessa vaiheessa. Kun leikkauksesta oli kulunut viikko, sain sähköpostiini vastauksen: Tässä Pipsan labratulos. Löydös oli harmiton multiple ciderocalcinotic foci. Eli kalkkeumapesäkkeitä,joissa hemoglobiinin rautaa.  :)  Jes, mikä helpotus!!!

Tässä vastaus koepalasta kokonaan:
Macroscopic findings:
Submitted was a tissue specimen with a size of 1.6 x 0.8 x 0.3 cm
(part of spleen). On the surface, multiple grey to brown foci were
present. The cut surface was brown in colour.
5 sites were embedded in toto for histological evaluation.
Microscopic findings:
The following staining was performed according to standard operation
procedures: H&E.
The spleen exhibited marked hemorrhage as well as mild hemosiderosis.
In the splenic capsule, multiple siderocalcinotic foci were present.
Diagnosis:
Multiple siderocalcinotic foci
Critical report:
In the examined locations, no evidence for a neoplastic process or
an inflammation was found.
Siderocalcinotic foci are composed of partly hyalinised collagen
fibers with areas of mineralisation and interspersed with macrophages
containing hemosiderin and hematoidin. The pathogenesis is not clear.
They probably develop following hemorrhages and disturbances in the
portal circuit.
The prognosis is good.
*** END of report ***                             Fr. Christina Borschensky                Abt. Pathologie

Kun vastaus oli tullut, siskoni kysyi, olisiko nuo pernan muutokset voineet johtua rotanmyrkystä, jota Pipsa söi vuoden vanhana. Piihän sai silloin lääkehiiltä ja söi K-vitamiinia isot annokset 6 viikon ajan. Verenvuotoja en tuolloin huomannut ja Pii voi hyvin. En tiedä, olisiko perna kuitenkin silloin vuotanut....

Nyt jatketaan normaali arkea ja toko- sekä agiltiyharkat aloitellaan vähitellen. Shelttipentu on sopeutunut hienosti  "laumaamme". Leikki sujuu hyvin Pipsan kanssa sisällä ja Hermannin kanssa ulkona.

"Pysy sinä siellä alemmalla portaalla..."

"oletko tosissasi???"

Cokkeri Masi 10 vk ja shetti Saimi 11 vk :)

Yhteinen luu :)

Pipsa on taas karvaton - osa leikattu vatsan alta ja loput karisee lattialle

tosi vaikea saada kaikkia samaan kuvaan - Piillä on energiaa ja vauhtia mielettömästi.

Hermanni 8.5 v, Saimi 12 viikoa ja Pipsa 4 v 3kk

Odotamme  kynttilöiden valossa lunta

Vihdoinkin tulos, ykköstulos, tokossa!!!

Alunperin olin ilmoittanut Pipsan tokokokeeseen heinäkuussa, mutta kun Piin juoksut alkoivatkin 3,5 viikkoa "etuajassa", jouduin perumaan osallistumisemme. Nokelaisen Anne IKK:sta ehdotti, että siirretään osallistuminen syksyn tokokokeeseen, niin ei tarvitse palautella maksuja. No niin sitten tehtiin.

Mutta matkan varrella ehti tapahtua kaikenlaista ja tokotreenaaminen oli hiukan taka-alalla. Kävimme tosin lähes viikottain Tokoteam koulutuksissa ja välillä IKK:n treeneissä. Mutta harkkamotivaationi oli matala. Aloitin opiskelun työni ohella elokuun lopussa ja sitten vielä tuli ns. yllätys pentukin taloon.

Olin suunnitellut ottavani toisen sheltin ensi kesänä, koska Hermanni on jo 8,5 vuotta ja jossain vaiheessa agility jää sille vain mukavaksi harrastukseksi rimat alhaalla eikä enää kisata. Hermanni kasvattajalla oli 3 sheltin pentue, trikkipennut olivat syntyneet 4.8.2012. Sanoin Astalle, että jos joku pentu jää, niin voisin ottaa pennun jo nyt. Ja niinhän siinä kävi; Amorosan Saimi muutti meille 27.9 torstaina. Samana iltana oli Pipsan viimeiset tokotreenit ennen koetta  IKK:n hallissa. Pii ei ole ikinä ollut niin hyvässä vireessä, kun sinä iltana. Seuraaminen oli loistavaa, palkkaukseksi riitti kehut ja leikki narun kanssa.

En ehtinyt oikein ajatella koko virallista koetta, piti tehdä koulutehtäviä ja seurata miten pentu sopeutuu laumaan. Vielä koeaamunakin oli outo olo, ei jännittänyt  :)
Itse tokokoe oli sitten sunnuntaina 30.9.2012 IKK:n ulkokentällä. Tuomarina oli Riikka Pulliainen.
Pipsan tulos ALO-luokassa:
Luoksepäästävyys 10   :)
Paikalla makaaminen 10  :)     (tosin etutassut ristissä)
Seuraaminen kytkettynä  8,5   - parasta seuraamista, mitä ikinä meillä on kokeessa ollut, Pii jätätti vain täyskäännöksissä.
Seuraaminen taluttimetta 8,5  - sama juttu kuin edellä, mutta teki muuten tosi iloisesti ja oma fiilis oli hyvä!
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8    - ei noussut istumaan....
Luoksetulo 10  :)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8  - annoin kädellä huomaamattani kaksoiskäskyn.
Estehyppy 10 :)
Kokonaisvaikutus 10 !!!!!!!!  :)
Yhteensä: 183 p, sijoitus 1./6 , kunniapalkinto!
Parasta tuossa tuloksessa oli Piin iloisuus ja vire! Pii ei paineistunut yhtään eli minä en jännittänyt, Pipsalle riitti palkaksi  hyvät kehut ja sitten taas jatkettiin. Ja yleisön kannustus oli ihanaa!

ALO 183 p sij.1. !!!

TOKO	26.9.2010	7.5.2011	14.6.2011	5.6.2012	30.9.2012
Luoksepäästävyys	10	10	10	10	10
Paikalla makuu	0	0	0	9	10
seuraaminen kytkett.	5	6,5	5,5	7,5	8,5
seuraaminen taluttimetta	0	0	6	5,5	8,5
maahanmeno seuraam.	0	5	6	7	8
Luoksetulo	10	10	0	9	10
seisominen seuraam.	9	6	9	7,5	8
estehyppy	8	9	8	7,5	10
Kokonaisvaikutus	7	6	7	6	10
Pisteet:	91	99	98	151	183

Shelttipentu Saimi on hyvin reipas pentu eikä pienistä säikähdä. Se haastaa Pipsaa ja Hermannia leikkimään, ja vaikka Pii sitä välillä komentaakin, niin Saimi yrittää kohta uudelleen. Ja Pipsa osaa leikkiä pienen pennun kanssa.